Tänään kokeiltiin ponilla sitä hiihtoratsastusta mistä oon haaveillu kesästä asti. Monesti ajattelin että mitä siitä tulee kun Keijjo ei hyväksy kärryjäkään peräänsä. Siskoni Tiina oli koekaniinina kun itse halusin olla ponin vierellä. Meillähän ei ketään selässä ollut vaan vierellä on taluttaja joka ohjaa ponia. Kun oltiin siinä vaiheessa että Keijjon pitäisi lähteä vetämään minareissa seisovaa Tiinaa mietitytti kuinkahan tässäkin käy. Ensimmäiset vetoaskeleet meni hiukan ihmetellessä mutta sitten se olikin jo ihan tuttua puuhaa. Välillä tietysti piti kurkkia taakse ettei kukaan syö sitä pientä ja viatonta ponia.
 |
Puhelimella otettu joten laatu huono..
|
Ravissa Keijjo oli oikein leppoisa. Katseltiin maisemia siinä samalla kun hölkkäiltiin eikä panikoitu kertaakaan. Muutaman kerran Tiina kaatui mutta matka jatkui lähes ongelmitta. Itse olin myös suksien kyydissä mutta enimmäkseen halusin olla se joka ohjaa Keijjoa. Kuitenkin mulla oli pieni pelko kokoajan että Keijjo päättää lähteä pinkomaan kun kuitenkin ensimmäistä kertaa se on veto pounin hommissa.
Mentiin ihan kevyesti koska pakkasta oli sen verran paljon. Muutama reippaampi pätkä otettiin ihan miten itse jaksoin juosta. Kerran otettiin jopa laukkaa onnistuneesti!
Mitä mieltä olitte postauksesta?
Oletteko te jo kokeilleet hiihtoratsastusta?
Miten hevosesi suhtautui siihen?
