24. Keijjon ja mun historia osa 2

Jatkoa ensimmäiselle osalle! Jos missasit ykkös osan, niin tästä pääset siihen.
Toivoisin teiltä paljon kommenttia ja mielipidettä tähän tekstiin. Kiinnostaako tämä teitä, vai onko tylsää luettavaa?

...Ensimmäiset kisat oli Jatilan tallilla harjoitus luokka. Mentiin ristikko-luokka ja tipuin jo verkassa kun poni pelkäsi katsomopäätyä niin paljon. Katsomosta pois päin menevät esteet mentiin kovalla vauhdilla, mutta päätyyn tullessa se tyssäs siihen ja siitähän me ei liikuttu. En luovuttanut vaan pistin sen ponin liikkumaan tosi rumasti, mutta tuomari (kys. tallin rats. opettaja) kirjoitti arvosteluun: " hyvää ratsastusta, ja hyvä kun et antanut ponille periksi. Lisää kokemusta, niin siitä se lähtee." Eli koko rata päästiin vaikka tässä meni hetken aikaa.

2012-2013 

70-80cm

Kesällä 2013 tehtiin ensimmäinen reissu Vironmäelle. Käytiin hyppäämässä puistoesteitä ja poni oli super ratsastaa. Muistan kuinka iloinen olin tän jälkeen. Kaikki meni nappiin! Tehtiin yhteensä vissiin 3 reissua kyseiselle tallille. Treenattiin ihan kunnolla esteitä, jopa tavoitteellisesti ja halusin todella kisata Keijjolla paljon, mutta siihen tulokseen ei keritty päästä.. Kokemusta sain ja esteet oli se mun juttu, ja on vieläkin. Nyt ei vain ole ratsua millä hypätä..Myös sinä kesänä opetin ponille laukanvaihdot, jotka se oppi ihan älyttömän nopeesti!

 

Toiset kisat oli Vironmäellä puistoeste 40cm luokka josta tokalla hylky. Keijjo oli hirmu jännittynyt ja stressaantunut samoin minä. Verkka meni surkeasti. Keijjo ei liikkunut. Ei päästy edes puomin yli :D Kuitenkin ratsastin rataa niin pitkälle kunnes maksimi aika täyttyi ja tuomari käski meidät pois. En luovuttanut vaikka kuulin monien ihmisten nauravan. En halunnut luovuttaa Keijjolle vaan yritin saada muutaman ravi askeleen.
 Voitte vaan kuvitella kuinka hitaasti ollaan menty rataa kun aikaa on se vajaa 5min ja päästiin just ja just 5 esteelle :D



Vironmäki

 

 

Ei muutakun lisää treeniä ja seuraavana syksynä/keväällä (?) Myrskylään Kopseelle puomiluokkaan. Siellä välttelin parhaani mukaan muita hevosia, ettei poni lopettaisi liikumasta ja se tehosi. Laukka nousi hyvin ja mentiin puomia yli. Rata oli simppeli ja osallistujia mun lisäksi kolme. Pienet kisat oli kyseessä, mutta Keijjolle ne oli paremmat. Puomiluokasta napattiin voitto ihan helposti, mutta voitettiin kumminkin. Ne oli vikat kisat meidän osalta.



Kopse

 Ja no nyt. Te suurin piirtein tiedätte missä mennään. Poni on aikasempaa parempi ratsastaa ja rennompi. Hyppää en sillä enää kauheesti, mutta jos sitä vielä edes viimeisen kerran pääsis pieniä menemään.. Mä rakastan tätä ponia enemmän ku mitään!♥

2014 alku kesä??

Oliko tämä tylsä postaus?

Kertokaa omia mielipiteitänne meidän kehityksestä ja meistä ylipäätäänkin.